Author: kent

Mistä voi tietää, että potentiaaliselta vaikuttava työpaikka ei ehkä olekaan niin potentiaalinen? No, monestakin asiasta.

Töitä hakiessa miettii helposti lähinnä sitä, kuinka saisi vakuutettua potentiaalisen työnantajan omasta osaamisestaan. Yhtä tärkeää olisi kuitenkin tarkkailla, millaisen kuvan työnantaja itsestään rekrytointiprosessissa ja haastattelussa antaa. Uutta työpaikkaa tarkastelee usein myös vaaleanpunaisten lasien läpi. Silloin varoitusmerkit saattavat jäädä täysin huomaamatta.

1. Haastattelija ei ole perehtynyt osaamiseesi, saapuu työhaastatteluun myöhässä tai tekee oharit. Jos olet tehnyt kotiläksysi, on täysin hyväksyttävää odottaa yritykseltä samaa. Puhumattakaan käytöstavoista.

2. Työpaikan ovi käy epätavallisen tiuhaan. Mitä enemmän työntekijöitä, sitä enemmän vaihtuvuutta. Mutta jos työntekijät vaihtavat nopealla tahdilla toisiin hommiin, kannattaa työpaikkaa tarkastella kriittisellä silmällä.

3. Työnantaja on liian kiinnostunut yksityiselämästäsi. Harrastuksista tai muista mielenkiinnon kohteista voi tietysti jutella, mutta esimerkiksi perhetilanne tai terveystiedot eivät kuulu työnantajalle työhaastattelussa tai myöskään sen jälkeen.

4. Välinpitämätön työympäristö. Kun vierailet työpaikalla ensimmäistä kertaa, tervehtivätkö ihmiset sinua? Pienikin huomiointi kertoo paljon työpaikan kulttuurista.

5. Työpaikasta lähtenyttä työntekijää ei korvata, tai rekrytoinnin kanssa vitkutellaan. Usein kytkintä nostaneen työntekijän tehtävät jakautuvat muille kuin huomaamatta. Jos tilanne jatkuu pitkään, on asia syytä nostaa pöydälle.

6. Työnkuva ei vastaa hakuilmoitusta tai on epäselvä. Jos haastattelussa tai työt jo aloitettua selviää, että työnkuva on huomattavasti hakuilmoituksessa esitettyä laajempi tai haastavampi, on syytä olla varuillaan.

7. Työhön ei saa asianmukaista koulutusta tai perehdytystä.

8. Työpaikalla puhutaan edeltäjästäsi tai muista työntekijöistä negatiiviseen sävyyn. Pieni ajatusten tuulettaminen työkaverin kanssa on asia erikseen. Jos työpaikalla kuitenkin vallitsee jatkuva pahanpuhumisen kierre, kannattaa sitä pitää varoitusmerkkinä.

9. Työpaikalla ihannoidaan pitkiä päiviä ja sitä, että ”töissä viihdytään työajan jälkeenkin”. Punaisia lippuja saa liehuttaa myös vapaa-ajalla järjestettävistä, hauskanpidoksi naamioiduista pakollisista tilaisuuksista, joissa kuitenkin käsitellään työasioita.

10. Oven takana on jonoa -puheet. Painostava työilmapiiri ja vihjailu työntekijän korvattavuudesta esimerkiksi palkankorotusta pyydettäessä on merkki siitä, ettei sinua arvosteta. Juokse.

11. Työnantaja odottaa työntekijöiltään joustoa, muttei ole itse valmis joustamaan. Tähän laariin menevät myös oletukset siitä, että työntekijä on tavoitettavissa myös vapaa-ajallaan.

12. Työyhteisössä on henkilö, josta varoitellaan, mutta jonka toiminnalle ei tehdä mitään. Se nyt on vaan vähän sellainen ei ole hyväksyttävä syy painaa epäasiallista käytöstä villaisella.

13. Palkasta ei puhuta. Palkkaan liittyvä epämääräisyys ja kyseenalaisten palkanmaksutapojen ehdottelu, kuten vihjaukset palkan maksamisesta pimeänä, ovat tulipunaisia varoitusmerkkejä. Kierrä nämä paikat kaukaa.

14. Työpaikalla käytetään paljon alkoholia tai muita päihteitä.

15. Räväkkyys, rankka tai ronski huumori mainitaan erikseen työnhakuilmoituksessa tai haastattelussa. Yhtä hyvin voisi kertoa, että työpaikalla käytetään asiatonta ja loukkaavaa kieltä, eikä asialle aiota tehdä mitään.

+1 Perstuntumasi sanoo, ettei työ tunnu oikealta. Omaa intuitiota kannattaa kuunnella. Jos jokin vaikuttaa oudolta, väärältä tai sopimattomalta, se todennäköisesti on sitä.

Kaikki taidot eivät ole työnantajille yhtä tärkeitä, joten työnhakijan kannattaa osata kertoa asioita, joita työnantajat haluavat kuulla.

Oman osaamisen ja omien taitojen luetteleminen on periaatteessa helppoa. Muista hakijoista on kuitenkin vaikea erottua niin, että työnantaja kutsuu juuri sinut haastatteluun.

Kovat ja pehmeät taidot

Työnhakijan kannattaa loistaa sekä pehmeillä että kovilla taidoilla.

Kovia taitoja opitaan kokemuksen ja koulutuksen kautta, ja niillä saadaan aikaan usein mitattavia tuloksia. Kovia taitoja voivat olla esimerkiksi analysointi ja raportointi.

Pehmeät taidot liittyvät enemmän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja luonteenpiirteisiin, jotka määrittelevät työtapaasi.

Pehmeitä taitoja ovat esimerkiksi kommunikointi, tunneäly, ongelmanratkaisukyky, kyky työskennellä tiimissä ja aloitteellisuus.

Tee tutkimustyötä

Taito-osa tarjoaa cv:n lukijalle yleiskatsauksen parhaasta osaamisestasi. Tämä osa cv:ssä sisältää myös avainsanoja hakijoiden seurantajärjestelmille.

1. Tutki työpaikkailmoituksia

Paras tapa selvittää hyviä taitoja on käydä läpi useita työpaikkailmoituksia, joissa haetaan osaajia haluamaasi työhön. Lue työnkuvaukset, ja kirjoita muistiin taidot, jotka hakemuksissa toistuvat.

2. Tunnista taitosi

Tunnista omat taitosi, jotka sopivat yhteen työpaikkailmoitusten kanssa. Muista että kehität taitojasi kaikessa: työkokemuksessa, koulutuksessa, harjoittelussa, harrastuksissa, vapaaehtoistyössä ja itseopiskelussa.

3. Tutki työnantajaa

Tutki kohteena olevan työnantajan verkkosivuja ja sosiaalisen median julkaisuja. Kiinnitä huomiota kuvaileviin sanoihin, joita he käyttävät esitellessään yritystä, brändiä ja työntekijöitä. Käytä näitä sanoja ansioluettelossasi osoittaaksesi, että olet kulttuurillisesti sopiva yritykseen.

Älä valehtele taidoistasi

Ole rehellinen, kun valitset taitoja ansioluetteloosi. Voi olla houkuttelevaa sisällyttää vaadittava taito saadaksesi hyvän avainsanan mukaan, vaikka kyseinen taito ei olisi aivan hallussa. Voit kuitenkin joutua todistamaan väitteesi oikeaksi työhaastattelussa – tai viimeistään työssä.